Niittäminen osana perinnebiotooppien hoitoa

Perinnebiotoopit kuten kedot, niityt ja hakamaat ovat erittäin uhanalaisia Suomessa. Niitä sijaitsee paikoissa, jossa jostain syystä ei kasva puustoa. Pääsääntöisesti perinnebiotoopit kuitenkin kytkeytyvät ihmisen toimintaan ja ovat syntyneet esimerkiksi jo luontaisen kedon ja ihmisen pitämien eläinten laiduntamisen tuloksena. 

Jos matalakasvuisella puuttomalla alueella ei tapahdu kasvillisuuden luontaista leikkaantumista, muuttuu biotooppi pikkuhiljaa ekologisen sukkession seurauksena metsäksi. Ihminen voi vaikuttaa tähän kehitykseen kasvillisuutta leikkaamalla, jolloin myös matalat lajit pysyvät alueella.

Erilaisten biotooppien olemassaolo on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää. Puuttomalla biotoopilla on oma kasvilajistonsa, josta ravintonsa saa tietty hyönteislajisto, joka taas toimii ravinnonlähteenä tietyille linnuille. Mesikasvit kukoistavat niitetyillä alueilla, joissa vierailevat innokkaasti myös lukuisat hyönteiset kuten päiväperhoset, mesipistiäiset ja kovakuoriaiset.

Dragsvik, Tammisaari. K.R. 2020

Niittämällä vaikutetaan alueen ravinnepitoisuuteen

Kukkivan niityn kehitykseen vaikuttaa mm. maaperä ja kasvien keskinäinen kilpailukyky. Suomalaiset niittykasvit viihtyvät niukkaravinteisessa maassa ja siksi niittojäte poistetaan muutama päivä niiton jälkeen. Muutoin niitetyn kasvillisuuden sisältämät ravinteet siirtyvät maatumisen kautta maaperään. Kun nurmialue halutaan muuttaa niityksi, tulee maan ravinnepitoisuutta niukentaa. Mitä ravinteikkaampi maaperä, sitä useammin kannattaa niittää, koska kasvijätettä poistettaessa poistuu myös niiden itseensä sitomat ravinteet.

Pääsääntöisesti niitto suoritetaan kerran vuodessa loppukesästä. Samana vuonna perustettu niitty kannattaa niittää kahteen kertaan ensin juhannuksen jälkeen ja toiseen kertaan syksyllä.

Tienpiennar, Nummela. K.R. 2019

Viikatteella niitto on perinnebiotooppien perinteisin hoitomuoto, mutta toki niittämiseen on nykyään muitakin välineitä. Laajoille tasaisille alueille sopii mm. niittokone. Oleellista on kuitenkin minkälaisen leikkuupinnan väline jättää. Murskaamalla (trimmeri, raivaussaha, tylsä viikate) leikattu kasvi sairastuu herkemmin sienitauteihin, koska taudeilla on rikkonaista pintaa mihin tarttua. Tavoitteena on mahdollisimman pieni leikkuupinta n. 15 cm korkeudelta maasta, jotta kasvien ruusukkeet ja taimet jäävät kasvamaan. Murskattua leikkuupintaa voi käyttää hyväksi niiden kasvien kohdalla, joista halutaan päästä eroon kuten esim. vuohenputki ja lupiini.

Kuva Kaisa Ruohoranta
Maatalon pihapiiri, Pertunmaa. K.R. 2019

Lähteet

Perinnemaisemayhdistyksen kotisivut, www.perinnemaisemat.fi

Suomen Niittysiemen Oy, www.niittysiemen.fi

Ruokavirasto, Perinnebiotooppien hoitokortti 2, Niitto, www.ruokavirasto.fi

Viljamakasiini

Elokuussa yhdistyksemme käytössä oleva tila Viljamakasiini on auki

8.-9. 15.-16. ja 29.-30.8

Osoite on Billnäsin puistotie 1, Billnäs

Viljamakasiini vasemmalla

Kaipparin ulko-olohuone

Toteutamme yhteistyössä Mielenterveysyhdistys Kaipparin ja Bio Pallaksen kanssa ulko-olohuoneen Kaipparin toimipisteelle Karjaalle. Lisäksi tuodaan kasvillisuutta myös Bio Pallaksen ja Kaipparin kirppiksen läheisyyteen.Alkujaan Billnäsissä perustettu mielenterveysyhdistys ylläpitää kaikille avointa kohtaamispaikkaa Karjaan keskustassa. Tavoitteena on luoda kohtaamiselle tilaa myös ulos ja hieman rehevöittää katukuvaa. Projektia toteutetaan loppukesästä 2020 ja valmista on viimeistäänkin keväällä 2021.Toteutus suoritetaan vapaaehtoistyönä ja sponsorien tukemana. Suunnitelman on laatinut maisemasuunnittelija K. Ruohoranta.Lisätietoa mielenterveysyhdistyksestä osoitteesta http://kaippari.fi/

Kaipparin toimipiste sijaitsee Karjaalla osoitteessa Nils Grabbenkatu 4 .

Vieraslajit Billnäsin alueella

Kevään ja kesän aikana olemme kartoittaneet ja osin niittäneet vieraslajeja Billnäsin alueella. Liikkeelle lähtömme oli hieman myöhäinen ja saimme niitettyä muutamaa kohdetta kuten voimalan rinne ja Härkätallin viereinen niitty. Niittojäte toimitettiin kaatopaikalle.Yhdistys on kartoittanut kaikkia vieraslajeja Billnäsin läheisyydessä, joista lupiinia on runsaimmin ja jonkin verran jättipalsamia. Muita silmällä pidettäviä ovat terttuselja, rusopajuangervo ja viitapihlaja-angervo. Kuten yleensä, lupiinin levinneisyys noudattelee pitkälti pääkulkureittejä. Vuonna 2021 on tarkoitus torjua vieraslajeja systemaattisemmin.

Lisätietoa vieraslajeista löytyy Vieraslajit.fi -sivustolta osoitteesta https://vieraslajit.fi/

Billnäsin peltoaukeat ovat osa kulttuurimaisemaa. Reunoille on asettunut kasvamaan lupiini. Pyrimme vähentämään lupiinien määrää Billnäsissä, jotta paikallinen monipuolinen lajisto säilyy elinvoimaisena.
Niitimme lupiinia Billnäsin voimalan rinteestä heinäkuussa 2020.

Viljamakasiinin edustan kasvillisuus

Vuonna 2020 yhdistys on karsinut Viljamakasiinin viereiseltä alueelta rusopajuangervoa ja valkolumimarjaa. Pitkään leikkaamatta olleet koristepensaat kasvoivat haudaten alleen ruusupensaat, jotka useamman asukkaan mukaan ovat jossain vaiheessa reunustaneet Vasarasepäntietä. Vanhoista kuvista käy ilmi, että alueella ei ole ollut erityisiä istutuksia, mutta umpeen kasvanut se ei myöskään ole ollut.

Tavoitteena on hillitä koristepensaiden kasvua ja leviämistä sekä rohkaista luontaista niittykasvillisuutta. Raivaustyö vei aikaa. Leikkaamattomat pensaat olivat täynnä kuivuneita oksia ja mitään pintaan näkyvää elämää ei ollut pensaiden alla. Muutostyö vie vuosia ja erityisesti rusopajuangervoa täytyy niittää useita kertoja kesässä kasvun ja leviämisen ollessa erittäin nopeaa. Aluetta hoidetaan maltilla seuraten kasvillisuuden kehittymistä. Välineinä erilaiset oksaleikkurit, puutarhasakset ja viikate.

Valkolumimarja (edessä vasemmalla) ja rusopajuangervo (takana oikealla) leviävät innokkaasti ja kasvavat joka suuntaan. Vuosia leikkaamattomat pensaat olivat täynnä kuolleita oksia ja maa pensaiden alla vailla kasvillisuutta. Tien reunan angervojen seasta löytyi kymmenkunta ruusupensasta hukkuneena angervon sekaan. Naapureiden mukaan Vasarasepäntietä ovat reunustaneet ruusut, eivät angervot. Puita alueella ovat tammi, hevoskastanja ja vuorijalava.
Hoidettava alue keväällä 2020 raivaustyön jälkeen
Pensaiden aikaisemmin peittämät alueet erottuivat vielä alkukesästä selvästi alueella.
Ruusupensaat kukkivat näyttävästi päästyään esiin puskista.
Naapurien mukaan kyseessä on valamon ruusu.